jalat sängyssä

Unen ja levon merkitys terveyteen

Uni ja lepo ovat yhtä tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle kuin ravinto ja liikunta! On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja levätä mahdollisuuksien mukaan, silloin kuin siltä tuntuu. Kannattaa olla armollinen omalle keholle ja opetella kuuntelemaan sitä. Liian vähäinen uni ja lepo vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin monella eri tavalla. Seurauksena voi olla monenlaisia terveysvaivoja kuten liikapainoa, masentuneisuutta, kohonnut diabetesriski, sydän- ja verisuonisairaudet jne.

Ihmistä ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa rasitusta.  Väsyneenä ihmisen aivot eivät jaksa toimia täydellä teholla. Ihmiset ovat yksilöinä erilaisia ja toinen tarvitsee enemmän lepoa ja unta jaksaakseen virkeänä päivästä toiseen.  Hyvinvoivalla ihmisellä rasitus ja lepo on sopivassa suhteessa keskenään. Sairaana ollessa on lepo entistä tärkeämpää. 

Liikunta tekee hyvää terveydelle ja mielelle, mutta liikunnan rasittavuus kannattaa valita oman jaksamistilan mukaan. Väsyneenä kannattaa mieluummin harrastaa kevyttä liikuntaa kuten venyttelyä. Raskaamman liikunnan aika on silloin, kun keho on virkeä.  

Miksi tarvitsemme unta?

Ihminen tarvitsee unta monesta syystä. Unen aikana keho ja mieli saavat lepoa, eikä sinä aikana aivojen tarvitse ottaa vastaan virikkeitä. Uni on tärkeää uuden oppimisen ja muistamisen kannalta. Liika väsymys vaikuttaa muun muassa mielialaan, muistiin ja oppimiseen. Väsynyt ihminen ei ole yhtä tehokas työntekijä, kuin virkeä ihminen ja tarkkuutta vaativat tehtävät eivät välttämättä onnistu toivotulla tavalla.  

Unentarve on yksilöllistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat unta vähintään 9 tuntia yössä. Aikuisten unentarve on keskimäärin 7-8 tuntia, mutta osa pärjää lyhyemmillä unilla ja osa tarvitsee pidemmät unet. Liian vähäinen uni ja myös liika nukkuminen vaikuttaa vireystasoon.

Vinkkejä parempaan uneen

1. Tee makuuhuoneesta viihtyisä nukkumisen keidas

-Pidä siistinä ja tuuleta ennen nukkumaanmenoa

-Viileässä nukuttaa paremmin

-Pimennä tarvittaessa pimennysverhoilla

-Huolehdi riittävästä hiljaisuudesta ja ota tarvittaessa korvatulpat käyttöön

2. Omista hyvä sänky, patja, tyyny ja peitto

-Näillä on iso vaikutus unesi laatuun! Lue täältä vinkkejä uuden sängyn hankintaan.

3. Pidä unirytmi säännöllisenä

-Älä nuku liian pitkään vapaapäivänä

-Taltuta väsymys mieluummin lyhyillä (15-20 minuuttia) päiväunilla

4. Älä juo piristäviä juomia liian myöhään (esim. kahvi, tee, kolajuomat)

-Älä muutenkaan juo liikaa illalla, jotta vessahätä ei pidä hereillä

5.Sammuta älylaitteet riittävän aikaisin, koska ne loistavat sinistä valoa ja pitävät aivot ylivirkeinä

-Paras, jos et vie älylaitteita lainkaan makuuhuoneeseen

6. Kevyt liikunta kuten rauhallinen kävely pari tuntia ennen nukkumaanmenoa voi auttaa elimistöä rentoutumaan

-Älä harrasta raskasta liikuntaa lähellä nukkumaanmenoaika

7. Syö kevyt, mutta riittävän kokoinen iltapala

-Hiilihydraattinen iltapala voi auttaa nukahtamaan helpommin (esim. kaurapuuro)

-Banaanin syöminen voi nopeuttaa nukahtamista (sisältää tryptofaania)   

8. Tee rentoutumis- ja hengitysharjoituksia

-Älä tietoisesti yritä nukahtaa vaan ajattele jotain muuta  

-Varaa sängyn viereen paperia ja kynä, jotta voit kirjoittaa ylös tärkeitä mielessä pyöriviä asioita

Rauhallisiin yöuniin voi vaikuttaa pienillä asioilla

Rauhallisiin yöuniin voi itse vaikuttaa pienillä jutuilla. Säännölliset päivärutiinit ja riittävän aikainen iltojen rauhoittaminen helpottaa nukkumaan menoa. Etenkin lasten kanssa tutut päivän rutiinit auttavat iltojen rauhoittamisessa. Seuraavan aamun toimet kannattaa valmistella etukäteen valmiiksi niin hyvin kuin mahdollista. Jos esimerkiksi viet lapsia aamulla päiväkotiin tai kouluun, katso heidän vaatteensa valmiiksi edellisenä iltana. Saat paremmin nukuttua, kun teet edellisenä päivänä tarvittavat valmistelut seuraavaa päivää varten. Tee tarvittaessa aamuksi tehtävälista, jolloin voit helposti tarkistaa, että kaikki tarvittava on tehty ja otettu mukaan.

Uneen liittyviä ongelmia

Univaikeuksia voi aiheuttaa esimerkiksi erilaiset stressitilat, jolloin ihminen voi kokea itsensä levottomaksi ja helposti ärtyväksi. Univaikeuksia ovat esimerkiksi huonosti uneen pääseminen, jatkuva heräily yöllä tai uudelleen nukahtamisen vaikeus.

Unettomuus on häiriötila, jossa on vaikeus nukahtaa tai herääminen kesken unien. Heräämisen jälkeen olo ei ole virkeä vaan väsynyt. Liikaunisuus on häiriötila, jossa ongelmana on liika väsymys. Tällöin nukuttu uni ei virkistä, vaikka se olisi ajallisesti pidempi. Univelka johtuu liian lyhyistä yöunista. Syitä univelkaan voi olla esimerkiksi unettomuus tai esteet nukkumaan pääsemiselle. Uni ei ole riittävän laadukasta, jotta se virkistäisi riittävästi.

Milloin kannattaa hakea apua?

Tilapäiset univaikeudet ovat normaaleja ja lähes jokainen ihminen kärsii niistä jossain kohti elämää. Niistä ei kannata liikaa huolestua. Jos univaikeudet jatkuvat pidempään (yli 3 kuukautta), kannattaa viimeistään silloin olla yhteydessä terveydenhuoltoon/lääkäriin, koska uniongelmat voivat aiheuttaa erilaisia terveysvaivoja. Jos itseäsi kovasti huolestuttaa uneen liittyvät ongelmat, kannattaa ottaa herkästi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.  

Yhteenveto

Ihmisen aivoja voi verrata akkuihin. Hereillä ollessa akut tyhjenevät ja nukkumisen aikana ne latautuvat. On tärkeää, että ihminen lataa aivot täyteen ennen uutta päivää. Monilla omilla valinnoilla voi vaikuttaa unen laatuun. Kannattaa esimerkiksi miettiä onko sänkysi sopiva sinulle vai olisiko jo uuden sängyn aika.

Jos sinulla on pidempään jatkuvia ongelmia omien akkujesi lataamisessa, ota rohkeasti yhteyttä terveydenhuoltoon. Usein ongelmiin löytyy helposti sopiva ratkaisu. Ei kannata turhaan pitkittää ongelmien selvittämistä.

Muista olla armollinen itsellesi. Joinakin hetkinä olo voi olla väsyneempi, mutta se kuuluu elämään. Lepää mahdollisuuksien mukaan silloin, kun väsyttää. Ehdit olla pirteä ja reippaampi toisena päivänä.

Lue myös: Painopeitto – Mahdollinen apu erilaisiin uniongelmiin!

makuuhuone